Extranet-valikko
VALIKKO
Takaisin listaukseen

Kemira: Paras osaaminen energiansäästössä löytyy tehtailta

Kemiran energiatehokkuusohjelman ydintä ovat suoraan asiaan menevät energiakatselmukset ja tehtailta löytyvä asiantuntemus. Ohjelma tuo yhtiölle ison säästön energialaskussa.

Teollisuuskemikaaleja valmistava Kemira aloitti vuonna 2010 energiatehokkuusohjelman, jonka keskeinen tavoite on tuotantokustannusten pitäminen kurissa alentamalla tuotantolaitosten ominaisenergiankulutusta.

Kemiran energiatehokkuuspäällikkö Jyrki Veikko Mattila sanoo, että E3plus-nimellä kulkevalla ohjelmalla on yhtiölle iso taloudellinen merkitys.

– Vuosikymmenen aikana olemme tehneet yli 500 energiatehokkuutta parantavaa hanketta, joiden ansiosta konsernin vuosittainen energialasku on pienentynyt runsaalla kymmenellä miljoonalla eurolla, Mattila toteaa.

Kemiralla on eri puolilla maailmaa 63 tuotantolaitosta, joista 14 suurinta käyttää yli 90 prosenttia konsernin kuluttamasta energiasta.

Erityisen paljon energiaa kuluu sellu- ja paperiteollisuudessa käytettävän natriumkloraatin valmistukseen. Sitä tuotetaan monivaiheisessa prosessissa sähköelektrolyysin avulla. Suomessa Kemira valmistaa natriumkloraattia Joutsenossa, Äetsässä ja Kuusankoskella. Lisäksi kloraattia valmistetaan yhtiön kahdella tehtaalla Yhdysvalloissa ja kahdella tehtaalla Etelä-Amerikassa.

Katselmuksissa suoraan asiaan

Energiatehokkuusohjelman ydintä ovat energiakatselmukset, joita runsaasti energiaa kuluttavissa tehtaissa tehdään 3–4 vuoden välein.

– Katselmuksissa pyritään menemään mahdollisimman nopeasti itse asiaan ja arvioimaan mahdollisimman konkreettisesti parhaiden toimenpiteiden säästöpotentiaalia ja toteutettavuutta.

Esimerkiksi kloraattitehtaissa käydään läpi elektrolyysikennojen suorituskyky, kunto ja miten niitä huolletaan. Samalla mietitään, miten niiden toimintaa voidaan tehostaa esim happopesuilla tai yhtiön itse kehittämillä niin sanotuilla suihkuvirtauspesumenetelmillä.

Mattilan mukaan energiakatselmus tuottaa tyypillisesti 15–20 ideaa, joita lähdetään viemään eteenpäin siinä aikataulussa kuin se on talous- ja henkilöstöresurssien rajoissa järkevää.

– Tyypillisesti ensin toteutetaan hankkeet, jotka eivät maksa mitään, sitten siirrytään aikaa ja resursseja enemmän vaativiin investointiprojekteihin.

Kemira valmistaa kemikaaleja paperi- ja selluteollisuuden, vedenpuhdistuksen ja öljy- ja kaivosteollisuuden tarpeisiin. Yhtiöllä on 63 tuotantolaitosta ja asiakkaita yli sadassa maassa. Kemira on mukana Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmassa.

Monia energiaa ja siten myös kustannuksia säästäviä toimia on voitu toteuttaa ilman suuria investointeja. Energian käyttöä voidaan tehostaa esimerkiksi muuttamalla tuotantoprosessin ajotapoja, säätämällä lämpötiloja, painetasoja ja virtauksia eri tuotantovaiheissa tai hyödyntämällä hukkalämpöä prosessien esilämmityksissä.

– Taloudellisia panostuksia vaativien hankkeiden tekemiseen konsernin budjetista löytyy erillinen momentti energiatehokkuutta parantaviin investointeihin, Mattila sanoo.

Hyvien käytäntöjen vaihtaminen tärkeää

Mattila korostaa energiatehokkuustyössä tuotantolaitoksen asiantuntijoiden roolia.

Jokaisessa tehtaassa on E3plus-ohjelmasta vastaava henkilö, joka on usein tuotantopäällikkö tai prosessi-insinööri. Hänellä on tukenaan tiimi, jossa on tyypillisesti mukana muita prosessi-insinöörejä ja tuotantolinjojen päälliköitä.

– Tuotantolaitosten asiantuntijoiden rooli ja osaaminen ovat tulosten saavuttamisen kannalta ratkaisevia. Energiajohdon tehtävänä on etenkin tukea, kehittää ja antaa tunnustusta aikaansaaduista tuloksista.

Mattilan mukaan keskeistä on myös kokemusten ja hyvien käytäntöjen vaihtaminen tuotantolaitosten kesken. Tätä edistetään esimerkiksi vuosittain järjestettävässä työpajassa, jossa kloraattitehtaiden tuotantopäälliköt Suomesta, Yhdysvalloista ja Etelä-Amerikasta yhdessä pohtivat keinoja ja parhaita käytäntöjä sähkön käytön tehostamiseksi.

Eurot hahmottavat energiansäästöä

Mattilan mielestä energiatehokkuustyössä tärkeää on myös selkeä viestintä henkilöstön ja ylimmän johdon suuntaan. Gigawattitunnit eivät välttämättä avaudu kaikille, mutta kun energiansäästön muuntaa euroiksi, niin asian merkitys hahmottuu paremmin.

– Koko konsernin energiakulut ovat noin 200 miljoonaa euroa, jolloin energiatehokkuuden parantaminen yhdellä prosentilla tarkoittaa kahden miljoonan euron säästöä.

Mattila korostaa, että energiatehokkuuden parantaminen ei ole erillinen hanke, vaan jokaisen tuotantolaitoksen päivittäiseen työhön liittyvä asia. Kyse on jatkuvasta kehitystyöstä, auditoinnista ja toiminnan parantamisesta.

Kemiran E3plus-energiatehokkuusohjelma jatkuu myös tulevina vuosina.

– Jatkamme strukturoitujen energiakatselmusten tekemistä ja sisäisten energiatyöpajojen kehittämistä siten, että tuotantolaitosten niistä saama hyöty kasvaa myös jatkossa.

TEKSTI: Matti Remes
KUVA: Kemira

Samasta aihepiiristä