Extranet-valikko
VALIKKO
Takaisin listaukseen

Napapiirin Energia ja Vesi: Savukaasupesurista selvää säästöä

Energiaa säästävän savukaasupesurin asentaminen voimalaitokseen oli Napapiirin Energia ja Vesi Oy:lle erittäin kannattava investointi. Se säästää polttoainekuluja yli kaksi miljoonaa euroa vuodessa.

Rovaniemen alueen kaukolämmöstä suurin osa tuotetaan Napapiirin Energia ja Vesi Oy:n voimalaitoksessa Suosiolassa, jossa on käytössä kaukolämpöä ja sähköä tuottava 120 megawatin voimakattila ja kaukolämpöä tuottava 32 megawatin vesikattila.

Lähes 59 prosenttia voimalaitoksen käyttämästä polttoaineesta oli vuonna 2017 puuta. Turpeen osuus oli 40 prosenttia. Voimalaitoksen energiatehokkuus parani huomattavasti, kun vuonna 2014 voima- ja vesikattilan yhteyteen asennettiin savukaasupesuri, joka ottaa lämmön talteen piippuun johdettavista savukaasuista.

Iso säästö polttoainekuluihin

Napapiirin Energia ja Vesi Oy:n tuotantojohtaja Jukka Partanen sanoo, että 5,9 miljoonan euron investointi savukaasupesuriin ja lämmön talteenottolaitteistoon on ollut erittäin kannattava investointi.

– Savukaasujen vesihöyrystä talteen otetulla energialla tuotettiin vuonna 2016 noin 19 prosenttia Rovaniemen keskusta-alueen kaukolämmöstä ja leikattiin tuotannon polttoaineen käyttöä noin 120 gigawattituntia, Partanen sanoo.

Säästetty energia vastasi yli kahden miljoonan euron vuosisäästöä polttoaineen hankinnassa.

Partanen huomauttaa, että Napapiirin Energian ja Veden kaltaisessa energiayhtiössä tuotannon hyötysuhde on energiatehokkuudessa kaikkein keskeisin asia. Tavoitteena on tuottaa tarvittava energia mahdollisimman pienillä polttoainemäärillä ja kustannuksilla.

– Suosiolan voimalan hyötysuhde on nyt yli 90 prosenttia, kun ennen savukaasupesurin hankintaa se oli heikoimmillaan alle 80 prosentissa.

Partasen mukaan energiaa pyritään säästämään myös hyödyntämällä ennusteita kaukolämmön ja sähkön kysynnästä, mikä auttaa mitoittamaan tuotantoa kulutuksen mukaan.

– Myös kaukolämmön menoveden lämpötilaa säädetään nyt entistä tarkemmin, jotta se vastaa ulkolämpötilan vaihteluja. Lisäksi olemme pyrkineet minimoimaan kaukolämpöverkon lämpöhäviöitä.

Robotti mittaa polttoaineen laadun

Puuta ja turvetta käyttävän voimalaitoksen hyötysuhteeseen vaikuttaa oleellisesti polttoaineen kosteuspitoisuus. Jos esimerkiksi hakkeen tai sahanpurun joukossa on lunta tai jäätä, se pudottaa todellista energiasisältöä. Jukka Partanen sanoo, että tämän vuoksi polttoaineen laadun tarkka tunteminen on tärkeää polttoprosessin optimoinnin, päästöjen minimoinnin ja polttoaineesta maksettavan hinnan määrittämiseksi.

Suosiolassa on otettu käyttöön kajaanilaisen Prometecin kehittämä automatisoitu näytteenottotekniikka polttoaineen laadun mittaukseen.

– Polttoaineen näytteenotto ja laadun tarkkailu perustui aikaisemmin käsin otettuihin näytteisiin. Nyt robotiikka mahdollistaa tarkan näytteenoton kaikista voimalaitokselle tulevista kuormista.

Sopimustoiminnasta hyviä tuloksia

Napapiirin Energia ja Vesi on ollut mukana energiatehokkuussopimuksissa ja liittyi ensimmäisten joukossa myös uudelle kaudelle vuosille 2017–2025. Vapaaehtoisuuteen perustuva energia-alan sopimustoiminta on Partasen mielestä osoittanut toimivuutensa.

Napapiirin Energia ja Vesi Oy
Energian ja kaukolämmön tuotantoon, siirtoon sekä vesihuoltoon erikoistunut kunnallinen konserni, jonka toimialue kattaa Rovaniemen, Ranuan ja Kolarin. Yhtiön liikevaihto oli vuonna 2016 lähes 74 miljoonaa euroa ja se työllistää suoraan noin 150 henkilöä.

– Yritykset voivat valita itse tehostamiskeinot ja keskittää resurssit niin, että niillä on mahdollisimman suuri vaikuttavuus.

Uudella sopimuskaudella Napapiirin Energian ja Veden tavoitteena on säästää omasta energiankäytöstä 6 prosenttia vuoteen 2025 mennessä.

– Energian säästäminen on jatkuvaa kehitystyötä, jossa riittää aina parannettavaa.

Säästöjä pyritään etsimään muun muassa kaukolämmön verkostohäviöiden minimoimisesta. Oman sähkön kulutusta vähennetään puolestaan siirtymällä tuotantolaitoksissa led-valoihin ja älykkääseen valaistuksen ohjaukseen.

– Ledeissä puhutaan alle viiden vuoden takaisinmaksuajoista.

TEKSTI: Matti Remes
KUVA: Napapiirin Energia ja Vesi Oy

Samasta aihepiiristä