Extranet-valikko
VALIKKO
Takaisin listaukseen

Ruka ja Pyhä: Pohjoismaiden ensimmäinen hiilineutraali hiihtokeskus

Rukan ja Pyhän hiihtokeskuksissa 25 vuoden määrätietoinen työ on tuonut isoja säästöjä energiakuluihin. Energiatehokkuus on olennainen osa perheyrityksen liiketoimintaa.

Ahon perhe osti 1970-luvun alussa Rukan hiihtokeskuksen ja hankki 1980-luvun lopulla omistukseensa myös Pyhätunturin hiihtokeskuksen Lapissa.

Perheyritykselle tyypillinen pitkäjänteisyys näkyy myös laskettelukeskusten energia-asioissa. Rukakeskus Oy:n ja tytäryhtiö Pyhätunturi Oy:n hallitusten puheenjohtaja Kari Jussi Aho sanoo, että ensimmäisen kerran energiatehokkuuden parantamiseen paneuduttiin jo 1990-luvun alkupuolella.

– Silloin kävimme läpi energiankulutuksen rinnekoneista hotellihuoneiden lämmitykseen. Kustannussäästöt olivat valtavat, kun mitään pohjatyötä ei ollut takana, Aho muistelee.

Lisävauhtia Motivan hankkeesta

Työ jatkui 2000-luvun alussa, kun Pyhälle laadittiin kokonaissuunnitelma ekologisen hiihtokeskuksen toteuttamisesta. Muutamaa vuotta myöhemmin tehtiin koko konsernin kattava ympäristö- ja energiatehokkuusohjelma.

Lisäpotkua työhön antoi Motivan vetämä hanke, jossa hiihtokeskukset hakivat yhdessä keinoja energiakulujen säästöön. Rukakeskus-konserni liittyi elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen Matkailu- ja ravintola-alan toimenpideohjelmaan vuonna 2008 ja on mukana myös uudella sopimuskaudella 2017–2025.

– Energiatehokkuussopimus on tarjonnut työkaluja, osaamista ja mahdollisuuden saada tukea energiankäyttöä tehostaviin investointeihin. Näin pääsimme nopeasti liikkeelle.

Isoja säästöjä energiakuluissa

Hiihtokeskukset ovat isoja energiankäyttäjiä. Sähköä kuluu paljon esimerkiksi lumettamiseen, hissien pyörittämiseen ja rinteiden valaisuun.

– Energiakulut ovat kolmanneksi suurin kuluerä henkilöstön ja markkinoinnin jälkeen, Aho huomauttaa.

”Energiatehokkuus ei ole meille erillisiä hankkeita vaan osa yrityksen kustannustehokasta liiketoimintaa”

Vuosien aikana Rukan ja Pyhän hiihtokeskusten energiankulutusta on onnistuttu pienentämään keinoilla, joista monet ovat olleet suhteellisen helppoja ja edullisia toteuttaa.

Tykkilumetuksen tarvetta on vähennetty lumiaidoilla, jotka keräävät talteen taivaalta satavaa lunta. Esimerkiksi Pyhätunturilla aitoja on pystytetty yli neljän kilometrin verran.

– Lumetukseen kuluu vuosittain noin puoli miljoonaa euroa, mutta ilman säästötoimenpiteitä lasku olisi kymmeniä tuhansia euroja isompi.

Laskettelurinteiden valaistuksessa on siirrytty energiaa säästäviin led-valoihin ja automatiikkaan. Rinnehuollon moottorikelkoissa 2-tahtiset moottorit ovat vaihtuneet 4-tahtisiin, mikä on pienentänyt polttoaineen kulutuksen puoleen.

– Nämä ovat kaikki investointeja, jotka tuottavat merkittäviä säästöjä vuosiksi eteenpäin.

Rukakeskus-konserni on Suomen suurimpia matkailuyrityksiä ja hiihtokeskustoimialan markkinajohtaja. Perheyritys on vastannut rinnetoiminnoista Rukalla jo vuodesta 1973 ja Pyhällä vuodesta 1987 lähtien. Yritys harjoittaa myös majoitus-, rinneravintola-, vuokraamo- ja myymälätoimintaa. Konsernin liikevaihto on noin 20 miljoonaa euroa vuodessa.

Osa päivittäistä liiketoimintaa

Omistajan näkökulmasta Kari Jussi Aho sanoo olevansa erityisen ylpeä siitä, että laskettelukeskuksissa ei ole menty trendien mukana vaan tehty pitkäjänteistä työtä.

– Energiatehokkuus ei ole meille erillisiä hankkeita vaan osa yrityksen kustannustehokasta liiketoimintaa.

Kustannussäästöjen ohella pitkäjänteisellä omistajalla on toinenkin intressi olla aktiivinen ympäristöasioissa.

– Koko liiketoimintamme edellytys on, että lunta riittää koko hiihtokaudeksi myös tulevaisuudessa. Siksi haluamme olla omalta osaltamme mukana torjumassa ilmastonmuutosta.

Pyhä on Pohjoismaiden ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa hiilineutraali hiihtokeskus. Käytettävä sähkö tuotetaan päästöttömällä vesivoimalla. Lämmitys tulee puolestaan puuhakkeetta käyttävästä kaukolämpölaitoksesta.

Matkailualalla myös imagoasiat ovat tärkeitä. Ahon kokemuksen mukaan harva kuluttaja valitsee kuitenkaan laskettelukeskusta yksin ympäristöasioiden mukaan.

– Etenkin nuorempi sukupolvi kiinnittää kuitenkin entistä enemmän huomiota vastuulliseen energiankäyttöön, joten näillä asioilla on tulevaisuudessa merkitystä.

 

Teksti: Matti Remes
Kuva Pyhä/Harri Tarvainen

Samasta aihepiiristä