Extranet-valikko
VALIKKO
Takaisin listaukseen

SSAB: Prosessikaasut ja hukkalämmöt tehokkaasti hyötykäyttöön

SSAB parantaa energiatehokkuuttaan tehostamalla prosessikaasujen ja hukkalämmön hyötykäyttöä. Työ energiatehokkuuden parantamiseksi jatkuu myös tulevina vuosina.

Teräksen tuotanto vaatii runsaasti energiaa, joten energiatehokkuuden parantamiseen on kiinnitetty jo pitkään huomiota SSAB:n tuotantolaitoksilla.

Yhtiö valmistaa Raahessa niin sanottuja standardi-, premium- ja erikoisteräksiä. Päätuotteita ovat kuumavalssatut levyt ja kelatuotteet. SSAB:lla on Hämeenlinnassa toinen suuri tuotantolaitos, jossa Raahessa valmistetusta kuumavalssatusta teräsnauhasta jatkojalostetaan kylmävalssattuja, metallipinnoitettuja tai maalipinnoitettuja ohutlevyjä ja keloja.

SSAB:n energiapäällikkö Mikko Lepistö sanoo, että suurin yksittäinen energiaa säästävä toimenpide oli vuonna 2011 toteutettu prosessimuutos.

– Silloin siirryttiin käyttämään raudanvalmistuksen raaka-aineena rautapellettejä, minkä vuoksi paljon energiaa kuluttanut sintraamo voitiin poistaa käytöstä, Lepistö toteaa.

Alansa huippua energiatehokkuudessa

SSAB:n terästuotanto Pohjoismaissa on rautamalmipohjaista. Raakarauta valmistetaan malmista pelkistämällä niin, että masuuneihin lisätään koksia ja hiiltä.

Prosesseissa syntyvät kaasut, höyry ja kuuma vesi otetaan talteen ja hyödynnetään prosessin muissa osissa. Tämän jälkeen ylimääräinen energia käytetään voimalaitoksessa sähkön ja lämmön tuottamiseksi. – Mikäli prosessikaasuja ei pystyttäisi hyödyntämään tehokkaasti, tarvittaisiin oleellisesti enemmän primäärienergiaa, Lepistö sanoo.

Kansainväliset vertailut osoittavat, että SSAB:n masuunit ovat alansa kärkeä energiatehokkuudessa. Myös hiilidioksidipäästöt raakarautatonnia kohden ovat monia muita alan toimijoita alhaisemmat.

Tähän vaikuttavat muun muassa raaka-aineena käytettävien rautapellettien korkea laatu, korkealaatuinen koksi ja tehokkaat prosessit, joiden avulla raakarautaa valmistetaan masuuneissa ilman häiriöitä.

Lämpöä riittää myös Raahen kaupunkiin

Mikko Lepistö sanoo, että Raahessa tuotantoprosesseja on kehitetty jatkuvasti niin, että talteen otetut prosessikaasut voidaan hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti SSAB:n omissa prosesseissa tai lämmön ja sähkön yhteistuotantolaitoksessa.

Voimalaitoksessa tuotettu sähkö käytetään omalla tehtaalla. Myös lämpöä hyödynnetään itse, mutta merkittävä määrä lämpöä toimitetaan Raahen kaukolämpöverkkoon. – Myös voimalaitoksella on tehty isoja investointeja, jotka ovat helpottaneet käytettävyyttä ja parantaneet laitoksen hyötysuhdetta.

Lepistö sanoo, että Raahen tavoin myös Hämeenlinnan tehtaalla tehdään paljon töitä sen eteen, että prosesseista syntyvä hukkalämpö saadaan tehokkaasti talteen. Lämpöä syntyy esimerkiksi teräksen kylmävalssauksesta ja pinnoitusprosessista, kun teräsnauha kuumennetaan korkeaan lämpötilaan ja sen jälkeen jäähdytetään nopeasti. – Hämeenlinnassa lämmön talteenotolla on voitu korvata maakaasua ja muita ostettuja polttoaineita tehtaan tarvitseman höyryn tuotannossa.

Uudesta tekniikasta uusia mahdollisuuksia

SSAB oli mukana edellisessä energiatehokkuussopimuksessa, ja yhtiö on liittynyt myös meneillään olevalle sopimuskaudelle vuosina 2017–2025. – Tavoitteemme on parantaa energiatehokkuutta noin prosentin vuosivauhtia. Energiatehokkuussopimus antaa työllemme tärkeän ylätason raamin, Lepistö huomauttaa.

SSAB
SSAB:n tuotantolaitokset Raahessa ja Hämeenlinnassa olivat aiemmin osa Rautaruukkia, joka sulautui vuonna 2014 kansainväliseen SSAB-konserniin. SSAB:n pääkonttori sijaitsee Tukholmassa. Yli 50 maassa toimiva SSAB on Pohjoismaiden suurin raakateräksen tuottaja. Yhtiön tuotteita ovat muun muassa erilaiset pitkälle kehitetyt lujat teräkset, karkaistut ja päästetyt teräkset, nauha-, levy- ja putkituotteet sekä rakentamisen ratkaisut.

Energian käytön tehostaminen on keskeinen osa SSAB:n kestävän kehityksen strategiaa. Konsernin tavoitteena on vähentää ostetun energian määrää 400 GWh:lla vuoden 2020 loppuun mennessä vuoden 2014 tasosta. Tavoite koskee sekä sähköä että maakaasua ja muita polttoaineita.

Lepistön mukaan on todennäköistä, että hukkalämpöjen talteenottoja voidaan edelleen kehittää. Uusi tekniikka tarjoaa tähän kustannustehokkaita mahdollisuuksia.
Moni energiatehokkuutta parantava asia vaatii investointeja, jotka edellyttävät isoja taloudellisia panostuksia.

– Energiainvestoinnit kilpailevat samalla viivalla esimerkiksi korjausinvestointien ja laatua parantavien investointien kanssa. Hankkeet etenevät siinä järjestyksessä kuin se on yhtiön kannalta järkevintä.

Tulevaisuudessa suurin tuotantoa muuttava asia on niin sanottu HYBRIT-hanke, jossa koko SSAB:n terästuotanto on tarkoitus muuttaa fossiilivapaaksi. SSAB:n, LKAB:n ja Vattenfallin hankkeessa teräksenvalmistuksessa käytetty koksi on tarkoitus korvata vedyllä.

Pilottilaitosta aletaan rakentaa Ruotsin Luulajaan ja Norrbottenin malmialueelle. Raahen terästehtaalla masuunien korvaaminen uudella teknologialla on määrä tapahtua kahdessa vaiheessa vuosina 2030–2035 ja 2035–2040.

TEKSTI: Matti Remes
KUVA: Tähtikuva Oy, Pekka Rötkönen

Samasta aihepiiristä