Liittyjän tarina

Keva: Energiatehokkuus on keskeinen osa vastuullisuutta

13.01.2020
Takaisin listaukseen

Energiatehokkuuden parantaminen ja energianhankinnan kestävyyden ohjaus ovat keskeiset osat Kevan kiinteistösijoitusten vastuullisuutta.

Julkisen sektorin työeläkevakuuttaja Keva on Suomen suurimpia kiinteistösijoittajia, jonka suoriin kiinteistösijoituksiin kuuluu 130 kohdetta, muun muassa 3600 vuokra-asuntoa, toimisto- ja liiketiloja sekä ostoskeskuksia.

Kevan ympäristöpäällikkö Tuomas Helin sanoo, että kiinteistösijoitusten ympäristövastuullisuuden pääpaino on energiatehokkuuden parantamisessa ja tarvitun energian ilmastovaikutusten minimoinnissa. Kun kiinteistöt ovat energiatehokkaita, hiilijalanjälki pienenee ja energialasku pienenee. Myös asukkaat ja tilojen käyttäjät viihtyvät, kun sisäilmaolosuhteet ovat optimaaliset.

Keva on mukana kiinteistöalan energiatehokkuussopimuksessa, jonka mukaan se on sitoutunut tehostamaan energiankulutustaan vähintään 7,5 prosenttia kaudella 2017–2025. Välitavoitteena on 4 prosentin tehostaminen vuodelle 2020.

– Välitavoite on jo saavutettu, ja suunnitelmat ovat pitkällä myös kokonaistavoitteen ylittämiseksi, Helin toteaa.

Energiamanageri seuraa kulutusta

Lähes kaikkien Kevan omistamien kiinteistöjen energian- ja vedenkulutusta seurataan reaaliaikaisesti, ja suurin osa toimitilakiinteistöstä on taloautomaation etäseurannan piirissä. Näin kiinteistöjen energiankulutusta voidaan säätää tarpeen mukaan.

Energiatehokkuuden seurannassa ja kehittämisessä Keva hyödyntää energiamanagerointia, jossa ulkopuolinen asiantuntija vastaa kokonaisvaltaisesti kiinteistön energianhallinnasta. Palveluntarjoajana toimii tällä hetkellä Caverion.

Kulutusseurannan tehostamisen ansiosta energian käytössä on pystytty löytämään poikkeamat ja päästy korjaamaan niitä. Etävalvonta puolestaan varmistaa, että talotekniikan säätöarvot ja asetukset ovat kohdillaan.

– Heti ensimmäisenä vuonna energiamanageroinnin avulla säästimme yli 500 000 euroa, kun sähkönkulutus laski 5,9 prosenttia, lämmönkulutus 2,5 prosenttia ja vedenkulutus 5,8 prosenttia, Helin kertoo.

Investoinnit painottuvat uusiutuvaan energiaan

Kevan energiatehokkuustyö on ollut tuloksellista, mutta tulevina vuosina näissä asioissa on tarkoitus ottaa entistä määrätietoisempi ote. Tähän liittyen Kevaan palkattiin ympäristöpäällikkö, jota talossa ei aiemmin ollut.

– Asiat eivät mene yhtä tehokkaasti läpi, ellei joku vastaa kokonaisuudesta, Helin perustelee.

Hänen mukaansa kiinteistöjen energiamanagerointia jatketaan, mutta sen lisäksi huomio kiinnitetään ennen muuta energian tuotantoon. Uusiutuvan energian osuutta on tarkoitus kasvattaa huomattavasti.

– Keva on yhteiskunnallisesti merkittävä ja vastuullinen toimija, jolle nämä ovat myös taloudellisesti kannattavia investointeja.

Keva on maan suurin työeläkevakuuttaja, joka huolehtii julkisen sektorin työntekijöiden eläkeasioista. Kevalla on noin 1,2 miljoonaa henkilöasiakasta.

Hyvä esimerkki tästä on kauppakeskus Sello Espoossa. Syksyllä 2018 siellä otettiin käyttöön virtuaalivoimalaitos, jossa sähköverkon säätövoima, älykäs automaatio ja kauppakeskuksen omilla aurinkopaneeleilla tuotettu energia yhdistetään toimivaksi kokonaisuudeksi.

Järjestelmä myös varastoi omaan akustoon aurinkovoimalla tuotettua sähköä, jota voidaan käyttää esimerkiksi satunnaisten kulutuspiikkien aikana. Virtuaalivoimalaitoksen avulla Sellon energiakustannukset pienenevät 22 prosenttia vuodessa.

Kevan omistamassa kauppakeskus Goodmanissa Hämeenlinnassa on myös otettu käyttöön oma aurinkovoimala. Kiinteistön katolla on lähes 2000 aurinkopaneelia, joilla katettiin 5 prosenttia kiinteistön tämän vuoden sähköenergian tarpeesta.

– Omissa kiinteistöissä tehtävien investointien ohella etsimme uusiutuvan energian ja energiatehokkuutta parantavia ratkaisuja yhteistyössä energiayhtiöiden kanssa.

Myös vuokralaisten kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä. Se on myös Helinin mukaan energiatehokkuustyön suurin haaste.

– Vuokralaisten kanssa on löydettävät sellaiset toimintatavat, jotka hyödyttävät sekä meidän että heidän ympäristötavoitteitaan. Myös kustannusten jakamisesta on tärkeää sopia, kun toimijoita on useampia. Tähän olemme kehittämässä toimivaa mallia.

Teksti: Matti Remes
Kuva: Keva