Extranet-valikko
VALIKKO
Takaisin listaukseen

Lempäälä: Yritysalue näyttää tietä uusille energiaratkaisuille

Marjamäen yritysalue Lempäälässä on edelläkävijä älykkäissä, hajautetuissa ja uusiutuvissa energiaratkaisuissa. Niistä saatuja oppeja aiotaan hyödyntää kunnassa laajemminkin.

Helsinki–Tampere -moottoritien kupeessa Lempäälässä on meneillään mittavat rakennustyöt, kun Ideaparkin kauppakeskuksen läheisyyteen nousee Marjamäen yritysalue. Kaupan, teollisuuden ja logistiikkayritysten tarpeisiin suunniteltu kokonaisuus poikkeaa monessa suhteessa perinteisistä teollisuusalueista.

– Marjamäkeen rakentuu energiayhteisö, jossa hyödynnetään uusiutuvia energialähteitä, vaihtoehtoisia tuotantomenetelmiä ja viimeisintä alan teknologiaa. Kokonaisuutta ohjataan älykkäällä järjestelmällä, Lempäälän Energian toimitusjohtaja Toni Laakso tiivistää.

Marjamäen energiayhteisö tunnetaan LEMENE-hankkeena, joka tähtää omavaraisuuteen energiantuotannossa. Pääasiallisia energialähteitä ovat aurinkoenergia ja kaasumaiset energiamuodot, ennen muuta maakaasu ja biokaasu.

– Omavaraisuus on tärkeää huoltovarmuuden kannalta. Yrityksille riittää energiaa, vaikka valtakunnan verkosta ei syystä tai toisesta saataisi sähköä.

Yritykset tuottavat ja kuluttavat energiaa

Energiayhteisön kantavia periaatteita on se, että energian kuluttajat ovat myös sen tuottajia. Esimerkiksi jonkin yrityksen kylmälaitoksissa syntyvä hukkalämpö voidaan ottaa talteen ja myydä energia muille yrityksille. Vastaavalla tavalla yritykset voivat myydä toisilleen vaikkapa aurinkopaneeleista saatavaa sähköä, jos sitä tuotetaan yli oman tarpeen.

– Energiatehokkuus on paras mahdollinen, kun kaikkia tuotantomuotoja pystytään hyödyntämään joustavasti, Laakso korostaa.

Ilman nykyaikaista älytekniikkaa energiayhteisöä ei olisi mahdollista toteuttaa. Ohjausteknologia esimerkiksi reagoi aurinkosähkön tuotannon isoihin vaihteluihin. Sähkönjakelun tasaisuutta turvaavat myös kaksi akustoa, joiden yhteisteho on neljä megawattia. Ja jos akkuihin varastoitu energiakaan ei riitä, sähköä alkavat tuottaa maakaasulla toimivat kaasumoottorit. Myös niiden tuottama hukkalämpö otetaan talteen ja hyödynnetään yrityksissä.

Tarvittaessa yhteisö ostaa puuttuvan energiamäärän valtakunnallisesta verkosta, mutta se voi vastaavasti myös myydä energiaa verkkoon.

Idea sai alkunsa kuntakatselmuksesta

Idea Marjamäen energiayhteisöstä lähti liikkeelle uusiutuvan energian kuntakatselmuksesta, jonka Lempäälä toteutti Motivan ohjeiden mukaisesti muutama vuosi sitten. Uusiutuvan energian ohella kunnassa haluttiin hyödyntää entistä tehokkaammin myös maakaasua, jota on käytetty kaukolämmön tuotantoon jo vuodesta 1986 lähtien. – Tältä pohjalta lähdimme rakentamaan kokonaisuutta.

Lempäälä:
Tampereen eteläpuolella sijaitsevassa Lempäälässä on runsaat 23 000 asukasta. Kuntien vetovoimaisuutta mittaavissa selvityksissä Lempäälä on noussut viime vuosina usein kärkisijoille.

Merkittävä asia hankkeen etenemisen kannalta oli, että LEMENE valittiin yhdeksi hallituksen energiakärkihankkeista. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat noin 17 miljoonaa euroa, josta työ- ja elinkeinoministeriön tuki kattaa 4,74 miljoonaa euroa.

Marjamäkeen on nyt valmistunut kaksi isoa aurinkovoimalaa, joiden yhteenlaskettu teho on 4 megawattia. Ne pystyvät tuottamaan sähköä 3600 megawattituntia vuodessa, mikä vastaa noin 1 800 kerrostaloasunnon sähkönkulutusta. Lisäksi Marjamäkeen on tulossa kaksi maakaasulla toimivaa polttokennoa, jotka tuottavat alueen tarpeisiin sähköä ja lämpöä. – Maakaasun ohella selvitettävänä on biokaasun käyttö energiantuotannossa.

Koko ajan laajeneva Marjamäki on yksi merkittävimmistä yritysalueista Suomessa. Siellä toimii jo nyt noin 350 yritystä, jotka työllistävät 1 800 ihmistä.

Laakso uskoo, että LEMENE-hanke houkuttelee alueelle energiaa runsaasti tarvitsevia yrityksiä, joille on tärkeää myös energian huoltovarmuus. Teollisuuden ohella sellaisia voisivat olla esimerkiksi logistiikka-alan yritykset, joilla on isoja kylmävarastoja.

Suunnitteilla uusia energiayhteisöjä

Lempäälässä mietitään LEMENE-hankkeen oppien hyödyntämistä laajemminkin. Käynnistymässä on Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) tukema selvitys, jossa arvioidaan kuntalaisten, yritysten ja kunnan palvelujen mahdollisuutta perustaa vastaavantyyppisiä energiayhteisöjä. Näin esimerkiksi kotitaloudet voisivat ryhtyä sekä energian tuottajiksi että kuluttajiksi.

Lempäälän LVI-insinööri Päivi Liejumäki sanoo, että kuntalaisten ja yritysten osallistaminen on keskeistä, kun kunta pyrkii hiilineutraaliksi vuoteen 2030 mennessä. Lempäälä liittyi viime vuonna hiilineutraaliutta tavoittelevien kuntien Hinku-verkostoon. Kunta-alan energiatehokkuussopimuksissa kunta on nyt mukana toista kautta. Liejumäen mukaan viime sopimuskaudella energiansäästötavoite ylittyi kirkkaasti. Hän arvioi, että nykyisellä vauhdilla myös nykyisen kauden (2017–2025) tavoite 7,5 prosentin energiankäytön tehostamisesta saavutetaan. Keskeisimmät energiaa säästävät toimenpiteet kunta on tehnyt omistamissaan kiinteistöissä.

Muun muassa ilmanvaihtojärjestelmien remonttien yhteydessä on asennettu energiatehokasta tekniikkaa ja siirrytty lämmöntalteenottoon. Myös automaatiota hyödynnetään uusissa ja vanhoissa kohteissa entistä enemmän, jotta ilmastointia, lämmitystä ja valaistusta voidaan säätää tarpeen ja käytön mukaan.

– Kattoremonteissa olemme lisänneet eristyksiä ja vaihtaneet kiinteistöissä ikkunoita energiatehokkaampiin vaihtoehtoihin. Myös valaisimia on vaihdettu energiaa säästäviin ledeihin. Katuvalojen sammuttaminen öiseen aikaan ympäri vuoden tuo myös merkittävät säästöt, Liejumäki toteaa.

TEKSTI: Matti Remes
KUVA: Lempäälän Energia

Samasta aihepiiristä
Social media & sharing icons powered by UltimatelySocial