Hyvän oluen tekemiseen tarvitaan laadukkaita maltaita. Niitä valmistuu Polttimo-konserniin kuuluvan Viking Maltin mallastamossa Lahdessa, jossa mallasohra prosessoidaan panimoiden ja tislaamoiden tarvitsemaan muotoon.
Mallastuksessa jyvät liotetaan ja idätetään, jolloin niihin muodostuu tärkkelyksen hajottamiseen tarvittavat entsyymit. Sen jälkeen maltaat on säilyvyyden takaamiseksi vielä kuivattava, mihin kuluu runsaasti energiaa.
– Kuivausprosessi vaatii runsaiden vesimäärien haihduttamista. Se on tuotannossa vaihe, jossa on saavutettu viime vuosina kaikkein suurimmat energiansäästöt, Polttimon tekninen päällikkö Veli-Matti Tuokkuri sanoo.
Maltaan kuivatus vie paljon energiaa
Ennen kuivausta liotettujen ja idätettyjen jyvien kosteusprosentti on 45–50. Kuivauksen jälkeen maltaiden lopullinen kosteus on 4,5 prosenttia.
Kuivaus toteutetaan niin, että kuumavesipatterien läpi puhallettu ilma ohjataan menemään jyväkasan läpi. Patterien lämmitykseen tarvittava kuuma vesi saadaan tuotantolaitoksen viereisestä lämpövoimalasta. Lahti Energian operoima laitos käyttää pääpolttoaineenaan metsähaketta.
Aluksi jyviin johdettava lämmin ilma on noin 50-asteista, jolloin veden haihtuminen maltaasta on voimakasta. Kun mallas alkaa kuivua, poistuvan ilman suhteellinen kosteus alkaa pudota ja sitä voidaan kierrättää uudelleen prosessiin.
– Jopa puolet ilmamäärästä voidaan johtaa takaisin kuivattavien jyvien alle, Tuokkuri toteaa.
Tarkkaan hallittu kuivatusprosessi
Kuivatuksen aikana lämpötilaa nostetaan asteittain, kunnes mallastyypille sopiva noin 80 asteen loppulämpötila saavutetaan. Keskimääräinen kuivausaika on vuorokausi.
– Olemme hakeneet erilaisille maltaille optimaalisimmat kuivausohjelmat, jotta maltaita ei kuivateta liikaa ja kuluteta tähän turhaa energiaa. Tässä olemme saavuttaneet hyviä tuloksia.
Kuivausprosessin optimoinnissa hyödynnetään automatiikkaa ja entistä tarkempia mittaustuloksia. Aiemmin kuivaus perustui lähinnä käytettyyn aikaan. Nyt hyödynnetään myös ilman suhteellista kosteutta mittaavia mittareita. Kuivausprosessin on oltava tarkkaan hallittu myös siksi, että siinä tapahtuu kemiallisia reaktioita, jotka tuovat maltaalle halutun aromin ja värin. Esimerkiksi vaaleita lageroluita varten maltaat jätetään hieman vaaleammiksi, kun taas esimerkiksi tummempiin jouluoluisiin maltaat ovat tummempia.
Lahdessa on viisi mallastuslinjaa. Kahdella linjalla jyville on esikuivaus. Siinä hyödynnetään lauhdelämpöä, jota syntyy tehtaan kylmälaitosten kompressoreista.
– Esikuivauksessa jyvien kosteudesta saadaan jonkin verran pois, jolloin varsinaiseen kuivaukseen tarvitaan vähemmän energiaa.
Iso säästö energialaskuun
Energiansäästötoimilla on Polttimossa pitkät perinteet, sillä ensimmäinen energia-analyysi Lahden-tuotantolaitoksella tehtiin jo vuonna 2001. Veli-Matti Tuokkuri arvioi, että vuosien aikana toteutetut toimenpiteet säästävät konsernin energialaskusta isoja summia.
Taloudellisten säästöjen lisäksi Polttimolle on tärkeää vastuullinen tuotanto. Viking Malt on Pohjoismaiden suurin maltaiden tuottaja ja sen asiakkaita ovat isot panimot. Konsernin toinen tytäryhtiö Senson valmistaa puolestaan mallasuutteita ja entsyymejä elintarviketeollisuudelle, kuten leipomoille.
– Asiakkaamme noudattavat omia ympäristöjärjestelmiään ja he edellyttävät, että myös yhteistyökumppanit toimivat vastuullisesti.
Polttimo-yhtiöt on vuodesta 1883 toiminut perheyritys, johon kuuluu mallasvalmistaja Viking Malt ja elintarviketeollisuuden tuotteita valmistava Senson. Lahden lisäksi Viking Maltilla on tuotantoa Ruotsissa, Liettuassa, Tanskassa ja Puolassa.
Energiatehokkuussopimuksissa Polttimo on ollut vuodesta 1997 lähtien. Tuokkurin mielestä vapaaehtoinen järjestely toimii hyvin kirittäjänä omien tavoitteiden saavuttamisessa.
– Myös Motivan järjestämät tilaisuudet ovat hyödyllisiä. Niissä esimerkiksi kuulee, miten muilla toimialoilla asioita on ratkaistu ja miten muiden kokemuksia voisi hyödyntää omassa toiminnassaan.
Tärkeä foorumi Polttimolle on myös Päijät-Hämeen Viljaklusteri, joka koostuu paikallisista viljan viljelijöistä ja viljaa käyttävistä teollisuusyrityksistä. Yhteistyöverkostossa järjestetään aika ajoin myös energiatehokkuuden parantamiseen liittyviä tapaamisia.
– Niissä vaihdetaan kokemuksia ja opitaan muilta.
Teksti: Matti Remes
Kuva: iStock
