Extranet-valikko
VALIKKO
Takaisin listaukseen

Tampere: Älykkäät katuvalot puolittavat sähkönkulutuksen

Tampereella kokeiltu älykäs katuvalaistus voi leikata jopa 50 prosenttia sähkönkulutuksesta. Se on osa esineiden internetiin pohjautuvaa alustaa, johon kehitetään muitakin hyödyllisiä toimintoja.

Tampereella on kokeiltu jo jonkin aikaa älykästä katuvalaistusta, jota hämäräkytkimien ja kellonajan sijaan voidaan ohjata tarpeen mukaan. Valojen säätämisessä pystytään esimerkiksi ottamaan huomioon, kuinka paljon kadulla liikkuu autoilijoita tai jalkakäytävällä kävelijöitä. Poliisi tai pelastuslaitos voi puolestaan pyytää tehostamaan valastuista tilapäisesti jollakin alueella, jos siellä on sattunut onnettomuus.

Älykästä valaistusta on kokeiltu aiemmin Tampereella Vuoreksen kaupunginosassa, mutta nyt Viinikassa toteutettava pilottihanke on toiminnaltaan kehittyneempi.
– Suomessa älykästä katuvalaistusta ei ole aiemmin testattu yhtä isossa mittakaavassa, projektipäällikkö Mika Heikkilä Tampereen kaupungilta sanoo.

Pilottihankkeesta hyviä kokemuksia

Valaistuksen ohjauksen lähtökohta on esineiden internetiin (IoT) perustuva alusta, johon tuodaan erilaisten anturien ja järjestelmien tuottamaa tietoa. Tietoa autojen määrästä saadaan esimerkiksi liikennevaloja ohjaavasta järjestelmästä. Teleoperaattoreilta voidaan puolestaan kerätä tietoa, kuinka paljon ihmisiä alueella liikkuu.

Pilottihankkeista saatujen hyvien kokemusten perusteella Tampere etenee nyt uuden teknologian laajempaan käyttöönottoon. Syksyn aikana kaupunki järjestää tarjouskilpailun IoT-alustasta, jonka yksi tehtävä on ohjata koko kaupungin katuvalaistusta.

Teknologian tutkimuskeskus VTT:n koordinoiman SenCity-hankkeen tulokset osoittivat, että katuvalaistuksen älykkäillä ratkaisuilla voidaan saavuttaa jopa yli 50 prosentin energiansäästöt. Heikkilä uskoo, että myös Tampereella on mahdollista päästä vastaaviin tuloksiin.

Energiansäästö ei ole kuitenkaan ainoa hyöty, sillä järjestelmä auttaa myös valaistuksen kunnossapidossa. Se ilmoittaa esimerkiksi teknisistä häiriöistä tai valopylväiden kunnosta. Heikkilä huomauttaa, että samalle IoT-alustalle kehitetään tulevina vuosina myös muita toimintoja ja palveluja, joita voidaan hyödyntää kaupungin eri toiminnoissa. Järjestelmään on mahdollista liittää esimerkiksi sää- ja kelitilanteesta kertovia mittalaitteita, joilla kerätään tietoa kadun pinnan kosteudesta tai lumen määrästä. Näin liukkauden torjunta tai lumen auraus voidaan tehdä entistä paremmin tarpeen mukaan.

– Järjestelmää pystytään hyödyntämään myös esimerkiksi puistokenttien olosuhteiden seuraamiseen. Sen avulla voidaan ilmoittaa luistelijoille, missä kunnossa jäät ovat.

Suurin energiansäästö tulee kiinteistöistä

Katuvalojen osuus Tampereen yhteenlasketusta energiankulutuksesta on pieni. Kaupungin energia- ja ilmastoasiantuntija Elina Seppänen sanoo kuitenkin, että erilaiset älykkäät ratkaisut ovat entistä tärkeämmässä roolissa, kun energiatehokkuuden parantamiseen haetaan kustannustehokkaita ratkaisuja.

– Pienetkin purot ovat tärkeitä, sillä niistä syntyy yhteenlaskettuna isoja energia- ja kustannussäästöjä, Seppänen muistuttaa.

Muiden kaupunkien tavoin myös Tampereella suurimmat purot löytyvät kaupungin omistamista kiinteistöistä. Energiaa voidaan säästää esimerkiksi hyödyntämällä lämpöpumppuja sisäilman lämmöntalteenotossa.

– Pelkästään lämmityksen ja ilmanvaihdon säätäminen kohdilleen auttaa käyttämään energiaa oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Energiansäästöä voidaan viedä vieläkin pidemmälle älykkäällä ohjauksella.

Tampere on Suomen kolmanneksi suurin kaupunki, jossa asuu runsaat 235 000 ihmistä. Kaupungin tavoitteena on olla vuoteen 2030 mennessä hiilineutraali. Keskeistä on vähentää kaupunkikehityksen, asumisen, liikkumisen, energian ja kulutuksen päästöjä.

Katoille asennetuilla aurinkopaneeleilla pystytään puolestaan kattamaan osa rakennusten sähköntarpeesta.

– Esimerkki isoimmasta energiaa säästävästä hankkeesta on Tampere-talon siirtyminen kaukokylmään. Iso rakennus viilenee nyt Näsijärvestä otettavalla järvivedellä, Seppänen toteaa.

Tampereen kaupunki on ollut pitkään mukana kunta-alan energiatehokkuussopimuksissa. Tällä sopimuskaudella tavoitellaan 7,5 prosentin energiansäästöä. Seppänen tunnustaa, että tavoite on haasteellinen.

– Tampereen kokoisella kaupungilla on niin iso kiinteistömassa, että tavoitetta on käytännössä vaikea saavuttaa. Taloudelliset resurssit tarvittaviin investointeihin ovat rajalliset. Lisäksi rakennusten korjausvelka painaa päälle.

– Tilanne on harmillinen sikälikin, että sisäilmaongelmien korjaaminen kilpailee energiatehokkuusinvestointien kanssa. Haluaisimme tehdä molempia.

TEKSTI: Matti Remes
KUVA: Silvan Bachmann, iStock

Samasta aihepiiristä
Social media & sharing icons powered by UltimatelySocial