Extranet-valikko
VALIKKO
Takaisin listaukseen

TEM: Työryhmä selvitti energiatehokkuustoimia 2021–2030 – sopimukset toimialojen kanssa edelleen avainroolissa

Työ- ja elinkeinoministeriön marraskuussa 2018 asettama energiatehokkuustyöryhmä luovutti loppuraporttinsa 4.10.2019 elinkeinoministeri Katri Kulmunille. Ryhmä selvitti mahdollisuuksia tehostaa energiatehokkuustoimia vuosina 2021–2030 EU:n vaatimusten täyttämiseksi.

Energiatehokkuusdirektiivissä EU:n energiatehokkuuden yleistavoitteeksi on säädetty yhteinen 32,5 % tavoite, joka huomioiden jäsenvaltioiden on asetettava ohjeelliset kansalliset energiatehokkuustavoitteet ja toimenpiteet. Lisäksi jäsenmaille on säädetty sitova vuotuinen energiansäästövelvoite jaksolle 2021–2030, joka Suomelle on noin 1,90–2,36 TWh/vuosi.

Työryhmä kartoitti energiatehokkuustoimia sektoreittain apunaan temaattiset asiantuntijatyöryhmät. Osoittautui, että käytössä olevat toimet ovat olleet varsin kattavia, mutta tehostamisen tarvetta on. Esimerkiksi energiatehokkuussopimusten toimeenpanoa voidaan parantaa lisäämällä ja kehittämällä energiakatselmustoimintaa, energiatukea, viestintää ja raportointia.

Asiantuntijaryhmät tunnistivat yhteensä 53 energiatehokkuustoimea, jotka koottiin toimenpidekorteiksi, joille laadittiin myös vaikutusarviot. Nämä energiatehokkuustyöryhmän toimenpidekortteihin tunnistetut toimet muodostavat Suomen tulevien vuosien energiatehokkuustyön perustan.

Energiatehokkuussopimuksilla on yhä keskeinen merkitys myös EU:n energiatehokkuusdirektiivin tavoitteiden saavuttamisessa. Nykyinen sopimuskausi päättyy vuonna 2025, mutta sen jatko on varmistettava hyvissä ajoin, jotta Suomi saavuttaisi tavoitteensa – joko jatkamalla nykyistä sopimuskautta vuoteen 2030 tai neuvotellen sopimustoiminnalle saumaton jatko vuoden 2026 alusta.

Energiatehokkuussopimukset ovat ensisijainen keino edistää energian tehokasta käyttöä Suomessa. Vapaaehtoiset sopimukset valtion ja toimialojen (teollisuus, palvelu- ja kiinteistöala, energia-ala, kunnat jne.) välillä ovat yhdessä valittu tapa täyttää Suomen kansainväliset energiatehokkuusvelvoitteet. Ne ovat Suomen tehokkuustoimien kivijalka myös energiatehokkuussopimuskaudella 2017–2025.

Täysin uusia energiatehokkuustoimia löydettiin muutamia. Työryhmä nostaa esille esimerkiksi ylijäämälämpöjen tehokkaamman hyödyntämisen, myös kaukolämpönä. Työryhmän tunnistamista toimenpiteistä laajimmat energiansäästöt arvioidaan saatavan liikennepolttoaineiden verotuksella, pien- ja rivitalojen lämpöpumpuilla ja maatilojen energiaratkaisuilla. Informaatio-ohjauksen, osaamisen sekä hankintojen ja investointien merkitystä energiansäästössä ja tehokkuudessa ei voi sivuttaa.

Kuluttajien energiatehokkuuden edistämisen pääteemat ovat 1) energiatehokkuuden palveluistuminen, kuten asumisen ja liikkumisen palvelut, 2) teknologioihin ja rahoitukseen liittyvät muutokset sekä 3) kuluttajien tottumuksiin, osaamiseen ja toimintamahdollisuuksiin liittyvät muutokset. Teemat liittyvät käynnissä olevaan energiamurrokseen, jonka vauhdittamisessa kuluttajilla on merkittävä rooli: kotitalouksien kulutusjoustossa kulutusta voidaan siirtää ajallisesti niihin ajankohtiin, jolloin energiaa saadaan markkinoilta puhtaasti tuotettuna.

Palvelut-sektorin energiatehokkuuden edistämistoimet ovat voidaan jakaa viiteen teemaan: 1) energiatehokkuuden menetelmät ja toimintamallit, 2) osaaminen 3) informaatio-ohjaus, 4) teknologia ja dataan liittyvät toimenpiteet, muutokset ja haasteet sekä 5) rahoitus. Sektorin toimet ovat edellytyksiä luovia, kuten energiajohtamisen toimintamallien kehittäminen, tilankäytön tehostaminen tai liiketoimintamallien, taloudellisten tukien ja rahoitusmallien kehittäminen. Olemassa olevien rakennusten energiatehokkuuden parantaminen sekä tilojen käyttäjien ja ylläpidon osaamisen lisääminen ovat tulevaisuudessakin keskeisiä säästötoimia, joten niihin tulisi kohdentaa resursseja nykyistä laajemman toimijajoukon aktivoimiseksi. Vaikeammin arvioitavissa ovat älykkäiden ratkaisujen sekä teknologian ja datan hyödyntämisen lisääminen sekä energiayhteisöjen kautta avautuvat mahdollisuudet.

Maataloussektorin energiatehokkuustoimiin vaikuttavat paljon tulevalla rahastokaudella toteutuvat EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) linjaukset ja käytettävissä oleva rahoitus. Uuden kauden on suunniteltu alkavan vuoden 2021 alusta. Pääosa maatalouden energiatehokkuustoimista toteutetaan jatkossakin ohjelman kautta. Tähänastisessa valmistelussa maatalouden energiatehokkuustoimien on suunniteltu jatkuvan pääosin nykyisellään. Laskennallisesti merkittävin toimi ovat maatilojen uusiutuvan energian investointituet, joiden on suunniteltu jatkuvan.

Liikenteen energiatehokkuuden kehittämisen keskeiset keinot voidaan jakaa neljään luokkaan: 1) henkilö- ja pakettiautokannan energiatehokkuuden parantaminen, 2) raskaan kaluston energiatehokkuuden parantaminen, 3) henkilöauton käytön tehostaminen ja kulkutapavalintoihin vaikuttaminen sekä 4) tavaraliikenteen energiatehokkuuden parantaminen ja kuljetusmuotojakaumaan vaikuttaminen.
Liikenteen osalta keskeiseksi nousevat verotukselliset kysymykset, joita tämä työryhmä ei käsitellyt. Työryhmä otti liikenteen toimet suoraan viime syyskuussa valmistuneesta Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän loppuraportista ja laski sille säästöarvion.

Energian käytön sektorikytkennöissä avainasemaan nousee sähköistyminen. Liikennejärjestelmä on murroksen alkutaipaleella, ja etsii ratkaisuja etenkin sähköstä. Myös teollisuuden prosessit ovat sähköistymässä, esimerkkinä polttoaineiden korvaaminen tehokkailla lämpöpumpuilla. Sähköistymisen ja energiatehokkuustoimien välillä ei ole ristiriitaa vaan ne tukevat toinen toisiaan. Sähköistyminen lisää energiatehokkuustoimien potentiaalisia mahdollisuuksia ja energiatehokkuus puolestaan lisää sähköistymisen kannattavuutta.
Työryhmän arvioi myös nykyisen lainsäädännön uudistamistarpeita. EU:n energiatehokkuussääntelyn uudistus aiheuttaa muutostarpeita energiatehokkuuslakiin ja asumiseen liittyvään kansalliseen lainsäädäntöön.

Energiatehokkuustyöryhmän raportti (TEM:n julkaisuja 53/2019)

Energiatehokkuustyöryhmän raportin liite: Toimenpidekortit

Lisätiedot:
teollisuusneuvos Juhani Tirkkonen, TEM, puh. 029 506 2140 (työryhmän puheenjohtaja)
erityisasiantuntija Pia Outinen, TEM, puh. 029 504 7229 (työryhmän asiantuntijasihteeri)
johtaja Päivi Laitila, Motiva, puh. 040 525 5471(työryhmän asiantuntijasihteeri)
Energiatehokkuustyöryhmän raportti (TEM:n julkaisuja 53/2019)
Energiatehokkuustyöryhmän raportin liite: Toimenpidekortit

 

Kuva: istock

Samasta aihepiiristä