Lisätietoja
Facebook
Twitter
Usein kysyttyä

Liittyminen

Liittymisdokumentti on palautettava 16.9. mennessä vain silloin, jos yritys/kunta haluaa liittyä sopimukseen 14.10.2016, kun eri sopimusalueiden energiatehokkuussopimukset allekirjoitetaan Säätytalolla. 

Yrityksen liittymisdokumentit tarkistetaan toimialaliitossa (kunnan liittymisdokumentit Energiavirastossa) ennen kuin ne allekirjoitetaan ja toimija voidaan liittää oman sopimusalansa energiatehokkuussopimukseen.  Liittymisdokumentit tulee palauttaa 16.9. mennessä, jotta tarkistamiseen ja mahdollisiin täydennyspyyntöihin jää riittävästi aikaa. Tarvittaessa liittyjä voi kysyä toimenpideohjelmaa hallinnoivan liiton yhdyshenkilöltä (kunta-alalla Energiavirastolta) onko 16.9. aikarajassa joustovaraa.

Sopimukseen voi liittyä myös myöhemmin. Yritysten ja kuntien toivotaan liittyvän sopimukseen jo vuoden 2016 puolella, sillä tavoitteena on sopimustoiminnan mahdollisimman suuri kattavuus heti 1.1.2017.

Kyllä. Sopimukseen voi liittyä myöhemmin syksyn 2016 aikana ja olla silti mukana heti uuden sopimuskauden käynnistyessä 1.1.2017.

Oman toimialaliiton yhteyshenkilöltä (kunnat/Energiavirasto) kannattaa varmistaa, mihin mennessä liittymisdokumentit tulee toimittaa tarkastettavaksi, jotta liittyminen voi tulla voimaan 1.1.2017. Tähän ei ole annettavissa yhtä yhteisesti sovittua aikarajaa.

Tavoitteena on, että kaikki energiatehokkuussopimuskaudella 2008–2016 mukana olleet liittyvät uudelle sopimuskaudelle 2017–2025. Yrityksiä/kuntia ei automaattisesti voida liittää uudelle sopimuskaudelle.

Jokaisen liittyjän tulee erikseen liittyä uudelle kaudelle. Se tapahtuu täyttämällä oman alan liittymisdokumenteissa määritellyt tiedot ja palauttamalla se allekirjoitettuna tarkastettavaksi liittymisdokumentissa ilmoitettuun osoitteeseen.

Tutustu sopimukseen, oman alasi toimenpideohjelmaan ja liittymisdokumenttiin

Uudet sopimukset eivät tuo suuria muutoksia liittyjien velvoitteisiin. Merkittävimmät muutokset liittyvät tavoitteen määrittämiseen ja tavoitevuosiin. Liittyjä asettaa itselleen oman alueensa liittymisdokumentin mukaisesti välitavoitteen vuodelle 2020 ja kokonaistavoitteen vuodelle 2025.

Liittyjän velvoitteista ja tavoitteen asettamisesta on kerrottu tarkemmin Elinkeinoelämän ja Kiinteistöalan energiatehokkuussopimusten toimenpideohjelmissa ja Kunta-alan energiatehokkuussopimuksessa.

Tutustu sopimusdokumentteihin

Useimmiten kyllä.

Teollisuuden ja palvelualan yritykset, joilla ei ole omaa toimenpideohjelmaa Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksessa, voivat liittyä teollisuuden tai palvelualan yleisiin toimenpideohjelmiin.

Yritykset, joilla ei ole omaa toimenpideohjelmaa Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksessa ja ovat liittymässä sopimustoimintaan kiinteistökannallaan, voivat tietyin edellytyksin liittyä Kiinteistöalan energiatehokkuussopimuksen toimitilakiinteistöjen toimenpideohjelmaan.

Kysy lisätietoja Elinkeinoelämän keskusliitto EK:sta tai RAKLI:sta

Vuoden 2017 alussa alkavaan sopimukseen voi liittyä jo 14.10.2016 lähtien.

Jos yritys/kunta liittyy sopimukseen 14.10.2016, liittymisdokumentit on toimitettava (asianmukaisesti täytettynä ja allekirjoitettuna) 16.9.2016 mennessä liittymisdokumentissa mainittuun osoitteeseen ellei muuta ole erikseen sovittu toimialaliiton vastuuhenkilön tai kunta-alalla Energiaviraston kanssa.

Yritysten/kuntien toivotaan liittyvän uudelle sopimuskaudelle jo syksyn 2016 aikana, sillä tavoitteena on käynnistää uusi sopimuskausi mahdollisimman kattavana heti vuoden 2017 alusta lähtien.

Lähtökohtaisesti allekirjoitettu liittymisdokumentti liittymistietoineen palautetaan kahtena kappaleena postitse liittymisdokumentissa mainittuun osoitteeseen. Osa liitoista hyväksyy myös sähköpostitse lähetetyt skannatut liittymisdokumentit.

Kysy lisää omasta toimialaliitosta ja kunta-alalla Energiavirastosta.

Periaatteena on, että yritys liittyy sopimukseen koko energiankäytöllään. Perustelluista syistä sopimalla sopimuksesta/toimenpideohjelmasta vastaavan tahon kanssa tästä on mahdollista joustaa, mikäli esimerkiksi pois jätettävä kulutus on marginaalinen verrattuna muiden sopimukseen liitettävien toimipaikkojen energiankäyttöön.

Esimerkki: teollisuusyrityksen pääkonttori toimii vuokratiloissa eikä sen energiankäyttöä erikseen mitata. Koska toimistotilojen energiankulutuksen voidaan katsoa olevan marginaalinen muiden yrityksen toimipaikkojen kulutukseen verrattuna, toimistoa ei tarvitse liittää sopimukseen eikä sen energiankäyttöä tarvitse ottaa mukaan tavoitteen laskentaan.

Kysy lisää omasta toimialaliitosta

Suuren yrityksen pakollinen energiakatselmus ja vapaaehtoinen energiatehokkuussopimus ovat kaksi eri asiaa. Suuren yrityksen pakollinen katselmus ei korvaa, ei ole vaihtoehtoinen eikä vastaa energiatehokkuussopimusta. Sen sijaan suuren yrityksen katsotaan täyttävän energiatehokkuuslain (1429/2014) 6§:n vaatimukset pakollisesta yrityksen energiakatselmuksesta, mikäli yritys on liittynyt energiatehokkuussopimukseen ja ottanut käyttöön ETJ+ energiatehokkuusjärjestelmän.

Energiatehokkuussopimukseen kannattaa liittyä monestakin syystä. Energian tehokas käyttö on järkevää ja vastuullista toimintaa. Se parantaa toiminnan kannattavuutta ja näkyy tuloksessa. Eurot viivan alla puhuvat puolestaan.

Sopimukseen liittyneet yritykset voivat hakea valtiolta tukea (ei koske asuinkiinteistöjä) myös tavanomaisen tekniikan energiatehokkuusinvestointeihin – tämä koskee myös suuria yrityksiä.  
Lisäksi sopimukseen liittyneet ympäristölupavelvolliset yritykset voivat välttyä erillisiltä energiatehokkuuteen liittyviltä vaatimuksilta ympäristöluvissa. Ympäristönsuojelulain (527/2014) 74§:ssä todetaan, että lupamääräyksiä energiankäytön tehokkuudesta ja tehokkuuden parantamisesta toiminnanharjoittajalle ei ole tarpeen antaa, jos toiminnanharjoittaja on liittynyt energiatehokkuussopimukseen, jonka energianhallintajärjestelmässä toiminnanharjoittaja määrittelee energiankäytön tehokkuuden seurantamenettelyt ja sitoutuu energiatehokkuuden jatkuvaan parantamiseen.

Energiatehokkuussopimukset ovat Suomessa ensisijainen keino täyttää EU:n tiukat energiatehokkuusvelvoitteet. Vapaaehtoiset sopimukset ovat vaihtoehto uudelle lainsäädännölle tai muille uusille pakkokeinoille. Sopimustoiminnan hyvä kattavuus ja tuloksellisuus ovat edellytyksiä vapaaehtoisuudelle. Kaikkien panosta siis tarvitaan ja jokainen toteutettu ja raportoitu energiankäytön tehostamistoimi on tärkeä.  

Vastuullinen ja tehokas energiankäyttö vähentää ilmastonmuutosta aiheuttavia hiilidioksidipäästöjä.  Liittymällä mukaan energiatehokkuussopimukseen yritys/kunta kantaa oman kortensa kekoon ja osoittaa oman vastuullisuutensa. Samalla vahvistuu myönteinen julkisuuskuva.

Muoviteollisuuden yritykset liittyvät vuonna 2017 alkavalla sopimuskaudella kemianteollisuuden toimenpideohjelmaan.

Kysy lisätietoja Kemianteollisuus ry:stä

Raportointi

Kyllä, energiansäästötoimenpiteiden ja niiden säästövaikutuksen vuosittainen raportointi on olennainen sopimusvelvoite.

Raportoitujen tietojen avulla EU:n energiatehokkuusdirektiivin mukaiset velvoitteet on mahdollista toimeenpanna Suomessa, vapaaehtoisin toimin ilman lainsäädäntöä. Raportoitujen tietojen ansiosta on mahdollista osoittaa EU-komissiolle, että Suomessa vapaaehtoiset toimet tuottavat direktiivien edellyttämät säästöt.

Sopimusvelvoitteena oleva vuosittainen raportointi energiatehokkuussopimusten seurantajärjestelmään tehdään myös jatkossa toimipaikoittain.

Jatkuvaan parantamiseen liittyviä tietoja voi liittyjä halutessaan kuitenkin raportoida myös liittyjätasolla silloin, kun toimipaikkojen tiedot ovat yhtenevät. Tästä sovitaan erikseen Motivan kanssa.

Elinkeinoelämän Energiapalvelujen ja kiinteistöalan vuokra-asuntokiinteistöjen toimenpideohjelmissa sekä kunta-alan energiatehokkuussopimuksessa ei ole vastaavaa toimipaikkakohtaista raportointia.

Tavoite ja liittymistiedot

Tavoitekausi ei vaikuta liittymistiedoissa ilmoitettavaan energiankulutustietojen vuoteen.  Liittymistiedoissa ilmoitettava energiankulutustietojen vuosi on yrityksen

  • viimeisimmän liittymishetkellä käytettävissä oleva ja
  • normaalia toimintaa edustava

kalenterivuosi, riippumatta valittavasta tavoitekaudesta.

Mikäli toimija liittyy sopimukseen vuonna 2016, ilmoitetaan liittymislomakkeessa vuoden 2015 energiankulutustiedot. Jos liittymisvuosi on 2017, ilmoitetaan liittymistiedoissa vuoden 2016 energiankulutustiedot, jos ne ovat liittymishetkellä saatavilla.

Yritys/kunta asettaa liittyessään ohjeellisen määrällisen energiansäästötavoitteen (MWh) toimenpideohjelmassa/sopimuksessa määritetyille vuosille (2020 ja 2025).

Yrityksen energiamääräinen (MWh) välitavoite ja kokonaistavoite lasketaan viimeisimmän liittymishetkellä käytettävissä olevan, normaalia toimintaa edustavan, kalenterivuoden energiankäytöstä (sähkö+lämpö+polttoaineet) ja ilmoitetaan liittymistiedoissa. Energiamääräisenä asetettava välitavoite vuodelle 2020 ja kokonaistavoite vuodelle 2025 lasketaan toimenpideohjelmissa ja kunta-alalla Kunta-alan energiatehokkuussopimuksessa esitettyjen periaatteiden mukaisesti.  

Liittyjä ei aseteta tavoitetta absoluuttiselle energiankulutukselleen 2020 tai 2025. Tästä syystä tavoitteen asetannassa ei ole ns. vertailuvuotta.

Ohjeellisen energiansäästötavoitteen saavuttamisen seurantaan hyväksytään tavoitteen asettamiskaudella toteutettujen energiatehokkuussopimusten seurantajärjestelmään raportoitujen toimenpiteiden säästöt, joiden energiansäästövaikutus on edelleen voimassa tarkasteluvuonna. Raportoitavien toimenpiteiden tulee kohdistua liittyjän tavoitteenlaskennassa mukana olevaa energiankäyttöä.

Mikäli rakennus on niin uusi, että siitä ei ole vielä olemassa ns. normaalia toimintaa edustavan vuoden tietoja, voi sen energiankulutuksen arvioida liittymistietoihin esimerkiksi vastaavien muiden rakennusten avulla.

Tällöin liittyjä toimittaa liittymistietojen mukana erillisen vapaamuotoisen liitteen, jossa eritellään mille rakennuksille energiatieto on arvio, kerrotaan lyhyesti arvion perusteita ja ilmoitetaan arvioitu energiankäytön määrä (MWh) liittymistiedoissa ilmoitettuna vuonna.

Tavoitetta muutetaan myöhemmin, jos toteutuva ns. normaalia tilannetta vastaava kulutus tulevina vuosina poikkeaa merkittävästi liittymisvaiheessa tehdystä arviosta ja sen seurauksena toimijan asettama suhteellinen (%) tehostamistavoite muuttuu oleellisesti alkuperäisestä. Tavoitteen tarkistus tapahtuu tarvittaessa ylös- tai alaspäin.

Lähivuosina mahdollisesti tulevia muutoksia ei ole tarkoitus ennakoida liittymisvaiheessa, vaan pääsääntöisesti toimija liittyy sopimukseen koko liittymisajankohtaa vastaavalla energiankäytöllään.

Tavoitetta muutetaan jatkossa, jos sopimuksen voimassaolon aikana tapahtuneista merkittävistä rakenteellisista tai omistuksellista muutoksista johtuen toimijan asettama suhteellinen (%) tehostamistavoite muuttuu oleellisesti alkuperäisestä. Tavoitteen tarkistus tapahtuu tarvittaessa ylös- tai alaspäin.

Keskisuuren teollisuuden ja palvelualan toimenpideohjelmiin sekä kunta-alan sopimukseen liittyjien on tietyin edellytyksin mahdollista ottaa huomioon vuosina 2014–2016 toteutettujen energiatehokkuustoimien säästövaikutuksia.

Tämä koskee liittyjiä, jotka ovat olleet mukana uutta sopimusta edeltävällä sopimuskaudella ja haluavat hyödyntää vuosina 2014–2016 toteutettujen energiatehokkuussopimusten seurantajärjestelmään raportoituja toimenpiteiden säästöjä. Tällöin liittyjä asettaa vähintään 10,5 prosentin ohjeellisen energiansäästötavoitteen kaudelle 2014–2025 ja välitavoitteen 7 prosenttia vuodelle 2020.

Liittyjän velvoitteista ja tavoitteen asettamisesta on kerrottu tarkemmin Elinkeinoelämän ja Kiinteistöalan energiatehokkuussopimusten toimenpideohjelmissa sekä Kunta-alan energiatehokkuussopimuksessa.

Tutustu sopimusdokumentteihin.

Pääsääntöisesti säästötavoite kannattaa asettaa kaudelle 2017–2025. Tällöin liittyjä asettaa vähintään 7,5 prosentin ohjeellisen energiansäästötavoitteen kaudelle 2017–2025 ja 4 prosenttin välitavoitteen vuodelle 2020.

Käytännössä säästötavoitteen asettamista kaudelle 2014–2025 kannattaa miettiä vain silloin,

  • jos vuosina 2014–2016 on toteutettu ja raportoitu toimenpiteitä, joiden vuotuinen energiansäästövaikutus on voimassa vielä 2025 (eli ei voi ottaa huomioon käyttöteknisiä toimia)
  • ja vuosina 2014–2016 toteutettujen toimien vuotuinen säästövaikutus on yhteensä vähintään 3 % liittymisvaiheen energiankäytöstä (eli keskimäärin 1 % vuodessa). Tällöin liittyjä asettaa sopimusten mukaisesti välitavoitteen vuodelle 2020, joka on vähintään 7 % liittymisvaiheen energiankäytöstä (eli keskimäärin vähintään 1 % per vuosi) ja kokonaistavoitteen vuodelle 2025, joka on vähintään 10,5 % liittymisvaiheen energiankäytöstä.

Vuosina 2014−2016 toteutettujen toimenpiteiden huomioon ottaminen ei koske Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen Energiavaltaisen teollisuuden, Energiantuotannon ja Energiapalvelujen toimenpideohjelmiin liittyviä.

Vuosille 2020 ja 2025 asetettavia ohjeellisia energiansäästötavoitteita (MWh) on mahdollista muuttaa.

Tavoitteen muuttaminen on mahdollista, jos sopimuksen voimassaolon aikana tapahtuneista rakenteellisista tai omistuksellisia muutoksista johtuen sopimuksen piirissä oleva energiankäyttö muuttuu olennaisesti liittymistilanteesta ja sen seurauksena liittymisvaiheessa asetetun määrällisen energiansäästötavoitteen suhteellinen osuus (%) yrityksen energiankäytöstä muuttuu oleellisesti alkuperäisestä. Tavoitteen tarkistus tapahtuu tarvittaessa ylös- tai alaspäin.

Tavoitteiden mahdollinen tarkistaminen tapahtuu kussakin elinkeinoelämän ja kiinteistöalan toimenpideohjelmassa sekä kunta-alan energiatehokkuussopimuksessa kuvatulla tavalla (kts. kohta ”Liittyjän tavoitteen asettaminen”).

Energiankäytön tehostamistavoite on ohjeellinen. Jokainen energiatehokkuussopimukseen liittyvä yritys tai kunta toteuttaa toimia omista lähtökohdistaan ja sitoutuu tekemään parhaansa tavoitteen saavuttamiseksi.

Jos liittyjä ei saavuta tavoitettaan, siitä ei seuraa sanktiota.

Tuet

Kyllä, jatkossakin vain sopimukseen liittyneet yritykset voivat hakea tukea myös tavanomaisen tekniikan energiatehokkuusinvestointeihin.

Määritettäessä  tuen suuruutta yrityksen/kunnan sitoutuminen pitkäjänteiseen energiansäästöön ja energiatehokkuuden parantamiseen otetaan huomioon myönteisenä tekijänä. Energiatehokkuussopimus katsotaan pitkäjänteiseksi menettelyksi. 

Mikro- ja pk-yrityksille sekä kunnille myönnetään edelleen valtion energiatukea Motiva-mallisten energiakatselmusten toteuttamiseen. Suuret yritykset, joita koskee energiatehokkuuslain (1429/2014) mukainen pakollinen energiakatselmusvelvoite, eivät voi saada tukea energiakatselmuksen toteuttamiseen.

Lisätietoa energiatuesta

Yritys/kunta (ei koske asuinkiinteistöjä) voi hakea investointitukea energiatehokkuustoimenpiteisiin  14.10.2016 allekirjoitustilaisuuden jälkeen, kun sen liittyminen sopimukseen on hyväksytty ja allekirjoitettu, vaikka uusi sopimuskausi alkaa vasta 1.1.2017.

Energiatukea myönnetään energiatehokkuussopimusten perusteella erityisesti siksi, että hakijat sitoutuvat pitkäjänteiseen energiatehokkuuden parantamistyöhön.

Kysy lisää

Lähetä meille kysymyksesi sähköpostitse: kysy@energiatehokkuussopimukset2017-2025.fi

Ota yhteyttä
Elinkeinoelämä – Energiavaltainen teollisuus, Elinkeinoelämän keskusliitto
Elinkeinoelämän Keskusliitto EK,
Kati Ruohomäki,
kati.ruohomaki [at] ek.fi,
(09) 4202 2562
 
Elinkeinoelämä – energiavaltainen teollisuus: metsäteollisuus ry
Metsäteollisuus ry,
Tuomas Tikka,
tuomas.tikka [at] forestindustries.fi,
(09) 132 6661
 
Elinkeinoelämä – Elintarviketeollisuus
Elintarviketeollisuus ry ETL,
Anna Vainikainen,
anna.vainikainen [at] etl.fi,
(09) 1488 7405
 
Elinkeinoelämä – Energiantuotanto ja energiapalvelut
Energiateollisuus ry,
Sirpa Leino,
sirpa.leino [at] energia.fi,
050 548 1128
 
Elinkeinoelämä – Kemianteollisuus
Kemianteollisuus ry,
Sami Nikander,
sami.nikander [at] kemianteollisuus.fi,
(040) 567 4413
 
Elinkeinoelämä – Puutuoteteollisuus
Metsäteollisuus ry,
Tuomas Tikka,
tuomas.tikka [at] forestindustries.fi,
(09) 132 6661
 
Elinkeinoelämä – Teknologiateollisuus
Teknologiateollisuus ry,
Patrick Frostell,
patrick.frostell [at] teknologiateollisuus.fi,
040 830 1640
 
Elinkeinoelämä – YLEINEN teollisuus
Elinkeinoelämän Keskusliitto EK,
Kati Ruohomäki,
kati.ruohomaki [at] ek.fi,
(09) 4202 2562
 
Elinkeinoelämä – Autoala
Autoalan keskusliitto ry,
Mari Pajala,
mari.pajala [at] akl.fi,
(09) 6803 2021
 
Elinkeinoelämä – Kaupan-ala
Kaupan Liitto ry,
Marja Ola,
marja.ola [at] kauppa.fi,
(09) 1728 5131
 
Elinkeinoelämä – Matkailu- ja ravintolapalvelut

Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry,
Hannu Hakala,
hannu.hakala [at] mara.fi,
(09) 6220 2029

Elinkeinoelämä – YLEINEN Palvelu
Elinkeinoelämän Keskusliitto EK,
Kati Ruohomäki,
kati.ruohomaki [at] ek.fi,
(09) 4202 2562
 
Kiinteistöala – sopimus ja asuinkiinteistöt
Rakli,
Aija Tasa,
aija.tasa [at] rakli.fi,
050 327 2077
 
Kiinteistöala – Toimitilakiinteistöt
Rakli,
Mikko Östring,
mikko.ostring [at] rakli.fi,
050 301 8933
 
Kunta-ala
Kuntaliitto,
Kalevi Luoma,
kalevi.luoma [at] kuntaliitto.fi,
(09) 771 2556
 
Lämmityspolttonesteiden jakelutoiminta
Öljy- ja biopolttoaineala ry,
Eero Otronen,
eero.otronen [at] oil.fi,
040 861 8481
 
Energiatehokkuussopimukset
Energiavirasto,
Pia Outinen,
pia.outinen [at] energiavirasto.fi,
029 505 0087
 
Energiatehokkuussopimukset – elinkeinoelämä, kunta-ala ja kiinteistöala
Työ- ja elinkeinoministeriö,
Pentti Puhakka,
pentti.puhakka [at] tem.fi,
029 506 4813
 
Energiatehokkuussopimukset – kiinteistöala
Ympäristöministeriö,
Maarit Haakana,
maarit.haakana [at] ymparisto.fi,
029 525 0069
 
Energiatehokkuussopimukset – Höylä IV
Ympäristöministeriö,
Pekka Kalliomäki,
pekka.kalliomaki [at] ymparisto.fi,
029 525 0114
 
Energiatehokkuussopimukset
Motiva,
Ulla Suomi,
ulla.suomi [at] motiva.fi,
(09) 6122 5042
 
Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus
Motiva,
Hille Hyytiä,
hille.hyytia [at] motiva.fi,
(09) 6122 5029
 
Kunta-alan energiatehokkuussopimus
Motiva,
Risto Larmio,
risto.larmio [at] motiva.fi,
(09) 6122 5027
 
Kiinteistöalan energiatehokkuussopimus
Motiva,
Harri Heinaro,
harri.heinaro [at] motiva.fi,
(09) 6122 5016
 
Viimeksi päivitetty 13.2.2017